Tampereen Valkonauha ry

- Naisten kristillinen järjestö


Tarkoitus

Historia

Säännöt

Toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Historia

TAMPEREEN VALKONAUHAN PERUSTAMINEN

OTTEITA Sari Anttilan teoksesta "Kirjailija Selma Anttila - Aikakautensa sydän ja omatunto"(2. painos, 2018):

 

Valkonauhaliikkeen raittiustyö ja siveellisyystyö olivat tarpeen Tampereella, jossa valtaosa asukkaista kuului työväestöön ja olutkauppoja riitti joka kadunkulmaan. Tampereelle hakeutui runsaasti maalaistyttöjä työhön kaupunkiin eikä kaikille riittänyt työpaikkoja. Selma Andelin perusti v. 1902 Tampereen Valkonauhayhdistyksen yhdessä Fredrika Lundelinin ja Hilja Lindgrenin kanssa. Sen ohjelmassa oli yksilön moraalisen kasvamisen lisäksi vaatimus uudistaa lainsäädäntöä ja siten vapauttaa aviovaimot miehensä holhouksesta.

Andelin toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1902-1908. Yhdistys rekisteröitiin Raittiuden Ystävien alaosastona. Selma Andelin sai Tampereen Naisyhdistyksen jäseniä mukaan Valkonauhan toimintaan ja Naisyhdistyksen varapuheenjohtaja Hilda Kupiainen ja kaksi muuta Naisyhdistyksen jäsentä toimivat Tampereen Valkonauhayhdistyksen hallituksessa. Valkonauhan aloittaessa v. 1902 sillä oli vuoden lopussa 64 jäsentä. Kun Alli Trygg sai lopulta v. 1905 Helsingissä perustetuksi valtakunnallisen Suomen Valkonauhaliiton Tampereen Valkonauhayhdistys liittyi siihen eroten Raittiuden Ystävistä. 

Tampereen Uutiset julkaisi 28.1.1903 Tampereen Valkonauhayhdistyksen vuosikertomuksen vuodelta 1902. Siitä ilmenee, että Selma Andelin oli todella nähnyt vaivaa juuri perustetun yhdistyksen alkuun saattamiseksi:

"Vuosikertomuksen mukaan yhdistykseen on kuulunut etupäässä nuorisoa, ja yleinen ja harras ahkeruus ja innostus ovat vallinneet yhdistyksessä. Iltamiin oli aina kerääntynyt laaja joukko nuorta väkeä. Vuoden kuluessa oli pidetty 10 keskustelukokousta sen jälkeen, kun säännöt oli vahvistettu. Pääasiallisena aiheena oli ollut yhdistyksen ohjelman selvittäminen omille jäsenille. Rouva Alli Trygg-Helenius oli tässä tarkoituksessa pitänyt kaksi esitelmää. Rouva Selma Andelin oli kokouksissa pitänyt esitelmän´Naisasiasta´sekä alustanut kysymyksiä yhdistyksen sisäisestä toiminnasta. Neiti Minna Helenius oli myös puhunut. Iltamia, joissa oli ollut keskimäärin 300 henkilöä, oli järjestetty kolmasti, niistä yksi hätääkärsivien hyväksi. Niissä olivat pitäneet esitelmiä tohtori Matti Helenius `Valkonauhan historiasta`ja rouva Selma Andelin `Lastenkasvatuksesta siveellisyyteen ja raittiuteen´ ja ´Suurista nälkävuosista 1860-luvulla´.  Vuosikokoukseen kutsutuille vieraille hän oli puhunut ´Valkonauhan tehtävistä´. Samassa tilaisuudessa pastorin ja opettajan lisäksi neiti Minna Helenius oli puhunut ´Nuorille naisille´. V.1902 yhdistys teki kävelyretken Messukylän Huikkaalle ja laivaretken Teiskon Härmälään, johon yhdistyksen pj rouva Selma Andelin oli kutsunut yhdistyksen vieraaksi."

Selventääkseen liikkeen tavoitteita Selma Andelin kirjoitti v. 1902 julkaisun "Valkonauhan historiaa ja periaatteita" ja v. 1904 kirjaset "Nuorille naisille" sekä "Miksi kuulumme Valkonauhaan". Valkonauhan jäsenet levittivät kirjasia ahkerasti. Kirjasissa Selma Andelin esittää Valkonauhayhdistyksen tavoitteeksi naisten itsekasvatuksen tullakseen hyviksi ihmisiksi sekä aineellista ja henkistä hätää kärsivien auttamisen. Sen lisäksi hän vaati naisen vapauttamista lainsäädännöllä miehen holhouksesta (edusmiehisyydestä). Vielä 1900-luvun alussa lait ja asenteet asettivat esteitä naisten päätöksille hakeutua koulutukseen ja työhön. Naisen "täysi-ikäisyys miehen rinnalla", kuten Selma Andelin tavoitteen muotoili, toteutui aviovaimoille lopullisesti vasta vuodesta 1930 alkaen.

 

Sari Anttilan teosta "Kirjailija Selma Anttila - Aikautensa sydän ja omatunto" on saatavilla kirjastoista sekä lainakappaletta Suomen Valkonauhaliitosta ja Tampereen Valkonauhasta. Teosta on esitelty Valkonauha-lehden numerossa 3/2018 sivulla 23. Lehti on luettavissa liiton kotisivuilla www.suomenvalkonauhaliitto.fi

 

 

Suomen valkonauhaliikkeen alullepanijat Alli Trygg-Helenius ja Maria Stenroth (kirjailijanimeltään Marja Salmela) innostuivat organisoimaan valkonauhatyötä Tampereellekin. Vuosina 1902-1942 toimintaa oli paljon: raittiustyötä, naisten yömaja (Pelastusarmeija jatkoi yömajaa vuoteen 1931), katulähetystyötä ja sairaalakäyntejä, nuorisotyötä, raittiusesitelmiä, hengellisiä- ja raittiusiltamia.

Tampereen Valkonauhan rottinkiryhmä 1950-luvulla

Tampereen Valkonauhan rottinkiryhmä 1950-luvulla

Vuosina 1943-1970 puheenjohtajana toimi Alli Palmroth eli yhteensä 26 vuotta. Hänen kaudellaan yhdistyksen toiminta vilkastui ja jäsenmäärä nousi nopeasti (v. 1960 jäseniä oli 231). Työ sisälsi muun muassa esitelmiä eri puolilla kaupunkia, laajenevaa sosiaalista työtä, yhteistyötä eri naisjärjestöjen kanssa sekä naisten kokouksia Finlaysonin, Tampellan ja Aaltosen tehtailla. Sosiaalista työtä laajennettiin vankiloihin ja apua tarvitseviin koteihin tehtiin kotikäyntejä. Alli Palmroth lahjoitti testamentillaan kotinsa yhdistykselle, ja lahjoitetut tilat ovat antaneetkin hyvät mahdollisuudet jatkaa toimintaa.

Tyttöleiri

Kuva Tampereen Valkonauhan tyttöleiriltä 1950-luvulta. Kuva on mukana "100 Years of Women´s Voices and Action in Finland" -näyttelyssä Washingtonissa. Näyttelyn avajaiset olivat 10.9.2007 ja näyttelyn avasi eduskunnan puolesta valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Tampereen Valkonauha adventtijuhla 1951

Kuva Tampereen Valkonauhan adventtijuhlasta 5.12.1951

Vuosina 1971-2002 yhdistys järjesti tukitoimintaa yhteistyössä Naisten Suojakodin kanssa. Järjestämme kursseja ja seminaareja, yleisötilaisuuksia, erilaisia hoitavia pienryhmiä. Lisäksi yhdistys on avustanut muiden samaan päämäärään pyrkivien järjestöjen toimintaa. Vuosina 1999-2001 yhdistys järjesti tiloissaan lasten iltapäiväkerhotoimintaa. Tuona aikana jäseniä oli 75. 2000-luvulla yhdistyksen toiminta on jälleen monipuolistunut.

© Tampereen Valkonauha ry